perjantai 23. joulukuuta 2011

lauantai 8. lokakuuta 2011

Kesämuistoja

Kesä tuli ja meni. Osa kesästä meni pienoisessa "kohta takaisin töihin" -stressissä, mutta onneksi siitä osattiin nauttiakin. Frejan mielestä merivesi oli lämmintä.



Alkukesästä ompelin Frejalle hyväksi todetulla kaavalla riikinkukkomekon.



Kankaat ovat Ikasyriltä ja napit Karnaluksista. Riikinkukon malli on taas Ottobre 1/2011 lehdestä. Tämän mekon aplikaatio on elämäni toinen, harjoittelin ensin halvalla puuvillakankaalla, ja pakko sanoa että olen yllättynyt miten hyvin onnistui oikeilla apuvälineillä. Riikinkukko on liimattu Vliesofix liimakankaalla, jossa on kummallakin puolella liimaa, ei siis tarvitse hermoilla josko kuvio pysyy paikallaan. Tukena käytin sitten vielä irti revittävää tukikangasta. Nämä tarvikkeet löysin pitkän etsinnän jälkeen Espoossa sijaitsevasta Tilkku Puodista.



Freja sai isoisotädiltään kastelukannun.



Sadesäälläkin piti päästä kylpemään. Neiti siis kiipesi ammeeseen sadevaatteet päällä ;)



Frejakin pääsi kokeilemaan kajakkia.



Sen kuinka kauan kesästä on jo aikaa huomaa parhaiten kuvista jotka esittävät Frejaa. Freja on nimittäin nykyään jo aika iso tyttö. Aloitti elokuun alussa päiväkodin ja oppi samalla syömään ihan itse. On innokas hyppijä, tosin vasta toinen jalka nousee maasta (toisesta jää varpaat maahan). Kuvassa myös yksi lukuisista ommelluista paidoista. Kangas on Eurokankaan palalaarista ja kaava kovasti muokattu, alunperin Ottobrestä.




Alla olevassa kuvassa on myös minun ompelemat tunika (kangas Ikasyr ja kaava Ottobre 4/2011) ja housut (kangas Eurokankaasta ja kaava oma).



Freja "osaa" siis myös itse pukea päälle. Laulaa, tanssii ja puhuu jo neljän sanan lauseita. Puhetta tulee tällä hektellä koko ajan, aina ei vain oikein ehdi ymmärtää mitä neitokainen tarkoittaa. Itse olen tällä hetkellä yksin kotona syksyn toisessa kuumeessa. Tämä bloggaus tehtiin särkylääkkeen voimin, nyt vaakataso taitaa kutsua, vaikka olisi niin paljon muuta tekemistä.

lauantai 20. elokuuta 2011

Lärpäke

Kesäneule joka on valmistunut jo kesällä! Vilman ja Jatan kahden sekä lukuisten muidenkin innoittamana tein oman Whisper Cardiganin; työnimeltään lärpäke.



Malli: Hannah Fettigin Whisper Cardigan, IK spring 2009 (ravelry)
Lanka: Knit Picksin Alpaca Cloud kaksinkertaisen, 148 g
Puikot: 3,5 mm ja resorissa 2,5 mm

Tulos on ihanan kevyt, mutta kuitenkin sopivasti lämmittävä. Lanka on Auran Amerikantuliaisia ja ihanan ohutta, juuri sopivaa neulottavaa myös kaksinkertaisena. Muokkauksia tein lähinnä yhdistellen muiden hyväksi havaittuja muutoksia :) Silmukoita on koko työssä vähemmän, ensimmäisestä hiha-aloituksesta tuli valtava, vaikka olin tehnyt mallitilkun. Jätin takana olevan keskisauman pois. Osaan olla joissain asioissa valtavan tarkka ja tämä sauma olisi ärsyttänyt. Resorin tein kierrettynä ja helmaan lisäsin rutkasti pituutta. Tarkempia tietoja löytyy ravelrystä.



Olisi vain vielä pitänyt uskoa Jattaa ja päätellä vähän vähemmän silmukoita kaula-aukkoa varten! Neule saisi mielestäni tulla vähän enemmän eteen, nyt se on lähinnä selkäneule.



Minut on jopa bongattu ja hetken mietinnän jälkeen tunnistettu tämä neule päällä :)



Pingoittamiseen käytin luonnonmukaisia menetelmiä. Kastelin neuleen sadevedessä ja laitoin kuumalle rantakalliolle illalla pingoittumaan. Neule kuivui alle kahdessa tunnissa.


lauantai 30. heinäkuuta 2011

Frejan vaatetusta

Minua on puraissut lastenvaateompelukärpänen. Maailman ihanimpia kankaita on noin kaksi miljoonaa ja kangasta menee yhteen vaatekappaleeseen sen verran vähän ettei haittaa jos joskus epäonnistuu. Kauhean monta epäonnistumista ei ole sattunut matkan varrelle, vaikka vaatteita on syntynyt jo läjäpäin. Ensimmäistä bodya varten ostin kuitenkin maamme suurimmasta kangaskaupasta halvinta siedettävää trikookangasta. Sitä bodya en kyllä taida täällä näyttää, tulipahan harjoiteltua ja sovitettua kaavaa.

Seuraavaksi uskalsinkin leikata kallisarvoisempaa kangasta, tuloksena viidakkobody.



Kaava: Ottobre 5/2006 koko 80 cm, suurin muokkauksin
Kangas: Lasten metsola, , kangasta taisin tilata 0,7 m, reunan ohut trikoo Eurokankaasta
Nepparit: Karnaluks

Muokkauksiin kuului ainakin sivusaumojen lyhentäminen (todella paljon, saisi olla vieläkin enemmän, jos on tarvetta tarkoille mitoille niin kertokaa, kaivan kaavan esille), kaula-aukon muuntaminen tavalliseksi kirjekuorimallisesta ja bodyn kaventaminen (leveys koosta 74cm). Nauratti muuten hieman kun uusin Ottobre saapui heinäkuussa. Olin siis tehnyt oman setin jo aikoja sitten (toukokuussa).



Housujen kaava on myös muokattu samaisesta Ottobre-lehdestä (5/2006). Meidän neiti on elänyt jonkun verran läskeillään ja edes koon 74 housut eivät tahdo pysyä ylhäällä(eli kohta jo muuten kaksi kokoa pienemmät). Pituutta laitoin sitten reilusti, taisi olla noin kokoa 86 cm. Samanmallisia housuja on tullut tehtyä 3 paria, erilaisista velourkankaista. Yllä oleva kangas on myös tilattu Lasten metsolasta.

Frejakin taitaa ommella tulevaisuudessa, kankaat ovat nyt jo pop.



Kaava: Ottobre 3/2011, muokattu
Kangas: Ikasyr, 0,5 m riitti juuri ja juuri
Nepparit: Karnaluks

Tämäkin kangas kuuluu niihin maailman ihanimpiin
(tarkoitan siis tuota vaaleanpunaista), niin söpöä että! Siitä piti sitten myös söpöillä body puhvihihoilla. Alkuperäinen on kietaisumallia, mutta muokkasin kietauksen pois ja tein lähes samat muut muokkaukset kuin ylläolevassa. Jätin V-aukon ja vältyin siten neppareilta kaula-aukossa.



Samalla hyväksi havaitulla kaavalla, tein vielä t-paidan, tämäkin kangas on tilattu Ikasyriltä. Ikasyriltä tilasin myös kokolappuja. Vaikka minä muistaisin vaatteiden koot, niin kukaan muu ei sitä tulevaisuudessa muista.



Näiden lisäksi olen ommellut lukuisan määrän pipoja ja muuta pientä lahjaksi. Säästän teidät kuitenkin niiltä, mutta palaan kyllä kohtapuolin uusin tuotoksiin. Neuleitakin on tulossa tästä ja myös tämän blogin toiselta pitäjältä.

keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Sekosukat

Yksi pikkusiskoista tokaisi heti nähdessään yhden keskeneräisen sukan, että tuollaiset haluaisin. Olen yrittänyt muistaa tällaisia asioita (joulua varten kirjoittelen pitkin vuotta muistiin erinäisiä vinkkejä), jotta lahjat osuisivat enemmän oikeaan. Tämä pikkusisko tuli täysi-ikäiseksi ja sai, ylläripylläri, sekosukat lahjaksi.


Malli: Lana Holdenin Skew, Knitty talvi 2009 (ravelry)
Lanka: Dropsin Fabel ja Delight, alle 50g/väri
Puikot: 2,5 mm, resorissa 2 mm



Annoin sukat lahjakorttina koska tiesin että on tarkkaa minkä väriset sukat ovat. Pitäisi tosin vain luottaa enemmän itseensä, olisin valinnut juuri tämän värin. Värinvalintahan oli tietenkin pieni tekosyy sille etten olisi ehtinyt tehdä niitä juuri silloin... ;)



Olen siis tehnyt yhden parin näitä sukkia aiemmin, myös lahjaksi. Niistä yritän saada kuvia myöhemmin. En ole varmaan koskaan ollut näin innoissani sukan tekoprosessista! Sukat ovat mielestäni jonninjoutavia pakkoprojekteja (ainakin suurin osa) ja eniten ärsyttävää kun niitä pitä tehdä kaksi SAMANLAISTA!! Näissä kuitenkin säilyi mielenkiinto, tosin raidat voivat myös olla osasyy. Jonkin verran tein muutoksia, käyttämieni lankojen tiheys oli hieman pienempi kuin ohjeessa, niistä tarkemmat tiedot Ravelryssä. Raitasukathan näistä voi tehdä ihan vaan ohjetta seuraamalla, kunhan tekee raidan kierrokset tasalukuisina, kantapään origami-hetki ei muuten toimi.



Ei kyllä voi muuta sanoa kun että on ne Suomen kesäillat ihania! Nämä kuvat ovat otettu heinäkuun alussa klo 22.30.



P.S. Joskus neulon kyllä vielä eriparisukat itselleni, kun kahden samanlaisen tekeminen on niin ärsyttävää.

keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Kaupunkimaisema

Tämän neuleen tarinasta tuli melko monimutkainen ja pitkä, mutta valmistui se sitten lopulta, juuri sopivasti kesäksi! ;)



Malli: Cityscape by Laura Chau ja DROPS kuviollinen jakku
Lanka: DROPS Alpaca harmaa ja valkoinen, yhteensä ehkä 400g (en oikein muista)
Puikot: 2,5 mm ja 3,0 mm
Muuta: Napit Stockmannilta

Ja sitten tarinaan:

Päätin eräänä syksyisenä päivänä, että nyt aion oppia kirjoneuletta. Sitten aloitin tekemään tätä neuletta mutta värit päinvastoin, eli valkoista helmaan ja mustaa kaarrokkeeseen. Kuitenkin neuleen edistyessa malli vaihtuikin Cityscapeiin koska se näytti makeemmalta. Ostin ohjeen ja päätin vaihtaa mallia.



Neuleen edistyessä ja kaarrokkeen lähestyessä tulin tulokseen että Cityscapen talot olivat liian matalat ja kaipasivat modernisointia, joten niitäkin piti muuttaa. En pidä taiteellisia taitojani (enkä nyt sen erityisemmin arkkitehtuurisia taitojanikaan) kovin hyvinä, joten taiteellisempi parempi puoliskoni sai ne suunnitella. Sain siis uniikkeja taloja, mikään talo ei ole samanlainen ja kaupunkikuvasta tuli ihanan kiinnostava! Lisäksi monesta väri vaihtoehdosta (musta, tumman harmaa, vaalean harmaa) tumman harmaa vei voiton.



Cityscapeissa kaarrokkeen kavennukset ei olleet sulavasti tehdyt, joten tein tästä oman improvisaation. Tein kainaloista lähtien ensin perinteisiä raglankavennuksia, kunnes oli kuvion paikka. Tein taloja jonkin aikaa ja jossain vaiheessa jouduin talojen välissä kaventamaan, ja loput kavennukset tein vähän fiiliksen mukaan. Nappikaitaleen tein kahdella eri värillä, koska en halunnut rajata harmaata osaa valkoisella, niin kuin alkuperäisessä ohjeessa oli.

En siis juuri ollenkaan käyttänyt Cityscapen ohjetta, tai no tavallaan katsoin siitä miten ei kannata tehdä. Mutta olihan se aikamoisena inspiraation lähteenä! Ja saatan tehdä kirjoneuleita jatkossakin :)



Loppujen lopuksi tästä kirjoneuleharjoittelusta tuli aikamoinen projekti, mutta oli kyllä niin sen arvoinen! Tämä on aivan ihana, tule syksy niin saan käyttää sitä enemmän! (No ei, kesä on ihana ja saa kestää vielä ainakin kaksi kuukautta!)




PS. Pahoittelut landelookista! ;)

maanantai 20. kesäkuuta 2011

Vadelmanpunaista

Meidän kotona asuu pieni puutarhuri. Tässä hän on matkalla puutarhaan, päällä uusi vadelmanpunainen villapaitansa.



Malli: Drops design 14-2 (ravelry)
Lanka: Arwettan ekstra fin merino, 150 g
Puikot: 3,0 mm
Napit: Stockmannilta

Valitettavasi pikku puutarhurimme ei aina tee sitä mitä puutarhoissa kuuluisi tehdä, niin kuin kitkeä rikkaruohoja tai muuta sellaista mukavaa.
Tässä vielä suunnitellaan että mitä sitä tekisi.



Tämä puutarhuri kerää mieluiten kukkia ja multaa, multaa myös sellaisesta paikasta jossa siemenet ovat juuri itäneet. Onneksi sana ei toimii useimmiten, mutta jos puutarhuri on väsynyt hän tekee juuri kaikkea sitä mitä ei saa tehdä :)



Puutarhurin äiti neuloi tätä neuletta kovin kauan. Se on pieni, mutta palmikot tekivät lisänsä. Bloggauskin kesti aikansa, neule valmistui jo toukokuussa. Langat ostettiin Tallinnasta, Käsitööjaam nimisestä kaupasta. Olimme helmikuussa matkalla Muhun saarelle ratsastamaan ja kauppa osui matkan varrelle. Lanka on todella ihanaa vauvanpyllynpehmeätä merinoa! Tätä siis lisää kunhan lähdemme seuraavalle Muhun reissulle. Neule tehtiin aikalailla ohjeen mukaan; vartalo-osan kapeemmaksi ja nappeja hieman tiheämmin.

keskiviikko 11. toukokuuta 2011

Pieni maailmanvaloittaja

Oli tarkoitus lähteä Syyriaan, mutta jostain kumman syystä matkasuunnitelmat muuttuivat ja lähdimme hieman rauhallisempaan Ranskaan. Viikon vietimme maaseudulla, jonka jälkeen olimme vielä pari päivää Pariisissa. Muodin kaupungissa meidän neiti tepasteli äidin ompelemassa mekossa.



Kaava: piirretty peritystä mekosta
Kangas: Lasten Metsolan apilakangasta, 0,5 m (riittää kahteen mekkoon)



Siellä oli oikein kesä ja niin oli tännekin kevät tupsahtanut kun päästiin taas kotiin. Lähtiessä oli vielä lunta! Freja sai leikkiä ulkona ilman housuja, pylly paljaana ja tutkia aivan uutta maailmaa.



Tällaisia mekkoja on tarkoitus tehdä lisää. Olen hurahtanut lastenvaatteiden ompeluun ja ostin myös uuden ompelukoneen. Vanha kukikas ihanuus (mummon vanha) sai mennä opiskelijasiskolle, jolla ei luonnollisesti ole varaa ostaa omaa konetta.



Aikakin on hurahtanut. Freja on täyttänyt jo vuoden ja meidän blogikin taisi täyttää vuosia. Ei täällä kuitenkaan ole laiskoteltu, lähiaikoina taitaa tulla jo hetken valmiina olleita töitä esille.

perjantai 11. maaliskuuta 2011

Talven pipo-huivi setti

Jokaisena talvena iskee himo uuteen pipo-huivi settiin. Tämän setin innostus lähti siitä, etten omistanut neutraalin väristä huivia joka sopisi värikkäisiin takkeihini. Väriksi tuli harmaa ja langaksi aina yhtä ihana DROPS Alpaca.



Malli: huivi ravelrystä
Lanka: DROPS Alpaca 100g
Puikot: 3,5 mm

Huivista halusin simppelin ja ihastuin tähän malliin välittömästi, tosin nyt kun yritin sitä ravelrystä löytää se ei ole enää missään. Joka tapauksessa huivin ideana on, että neulotaan raidoitellen sileää neuletta ja kuvioneuletta, sekä reunoihin tehdään ainaoikeaa.

Talven kova sana oli alpaca huivi takin alla ja tämä taas takin päällä, eipä tarvinnut palella! ;)



Huiville tietenkin saada kaveri kun vanhat pipot alkoivat olemaan melko kulahtaneita.



Malli: oma
Lanka: DROPS Alpaca 120 g, DROPS Alaska 30 g (tupsuun)
Puikot: 5 mm

Mietin jonkin aikaa miten saada Alpacasta lämpimän ja tuulenpitävän pipon. Ratkaisu ongelmaan on lanka kaksinkertaiseksi ja koko pipo palmikoiden. Ei tarvitse korvien palella!



Mallineule vielä lähikuvassa:



Tupsun piti tietenkin sopia takkiin ;)

perjantai 25. helmikuuta 2011

Täydellistä hempeyttä

Seuraava kauan keskeneräisenä ollut työ on valmistunut. Ja tämä hipoo täydellisyyttä! Nyt ärsyttää se etten saanut sitä aiemmin valmiiksi...



Malli: Connie Chang Chinchion Henley Perfected, IK Winter 2007 (ravlery)
Lanka: Drops Alpaca, 285 g
Puikot: 2,5 ja 3 mm
Napit: Karnaluksista



Olen pitkä ja siksi joudun lisäämään pituutta jokaiseen neuleeseen, tähän lisäsin helmaan 9 cm ja hihoihin 5 cm. En pidä löysistä hihoista ja koska mallin hihat näyttivät lepattavilta tein erilaiset. Tarkat tiedot hihojen muutoksesta sekä pienet muut sävellykset löytyvät ravelrystä.



Ihastuin neuleessa I-cord pääteltyyn nappilistaan sekä napinläpiin. Itseni tuntien, pelkään pahoin että isken edellä mainittuja tästä lähin jokaiseen neuleeseen. Seuraavan tulee ainakin I-cord päättelyitä jo ihan ohjeen mukaan.



Täydellisen tästä tekee myös se, että se on ihana päällä. Neule valmistui pari viikkoa sitten ja on ollut lähes koko ajan päällä. Se on juuri sopiva pakkasella; lämmin muttei kuitenkaan liian kuuma. Ihanan alpacan ainoa haittapuoli on että siitä lähtee karvaa. Mustat housuni imevät kaiken itseensä, onneksi tarrarullat on keksitty!



Punanenäisyyteen löytyi myös ratkaisu. Jos kuvat ylivaloittaa niin näytän entistä kalpeammalta, mutta en lähes ollenkaan punaiselta :D Visioni oli sumuinen sää, ei missään nimessä aurinkoinen. Sain jotain siltä väliltä, kun tänään oli pilvistä ja ilta alkoi jo hieman hämärtää.



Ihana UFO on vihdoinkin valmis! Enää yksi selätettävänä.

maanantai 24. tammikuuta 2011

Voihan nenä!

Muuten niin väritön ja kalpea naamani menee kylmällä säällä aivan punaiseksi. Tässä iässä luulisi jo oppineen ettei sellaisella säällä kannata kuvata itseään, mutta ei, en ole selvästikään vielä sisäistänyt asiaa. Luvassa siis petteri punanaama kuvia :D

Ylpeänä kuitenkin esittelen ensimmäisen laatikosta kaivetun ufon, valmiina! Näitä on siis vielä tulossa lisää...



Malli: oma sävellys (ravelry)
Lanka: Novitan Florica kaksinkertaisena, 535 g
Puikot: 5 mm ja 4,5 mm resorissa
Napit: Virosta, taisi olla Veimevakk-kaupasta

Syysneulehan tämä on ja siksi sen valmistuminen on kestänyt. Jos ei ehdi tehdä valmiiksi syksyllä niin sitten se jää helposti odottamaan sitä seuraavaa syksyä. Neuleesta suurin osa tuli tehtyä jo yli kaksi vuotta sitten.



Joustinneule on neulottu 2 oikein kiertäen ja 1 nurin. Kauluksessa tein myös nurjat kiertäen niin että sitä voi pitää myös ylösnapitettuna. Kuvio on muokattu Lesley Stanfieldin Kauneimmat neulemallit -kirjasta. Muuten tämä on vain pistetään mututuntumalla menemään tekniikalla tehty.



Eniten ongelmia oli hihojen pyöriön istuvuuden kanssa. Olenkin jo varustautunut seuraava omaa koitosta varten hieman paremmin. Kaiken kukkuraksi hihat ovat liian pitkät, mutta kun olin neulonut pyöriöt yhteensä 3 kertaa ja vihdoinkin saanut ne vielä ommeltua paikalleen en ruvennut purkamaan pituuden takia.



Kylmänkankea punanenä yrittää poseerata. Tosin tässä näkyvät uudet hiukseni. Ne lyhenivät hieman, imetyksen myötä lähti niin valtavasti hiuksia niin päätin että nyt tai ei koskaan. Viimeksi minulla oli lyhyemmät hiukset yli kymmenen vuotta sitten.



Kylmä tuuli aiheutti myös sen ettei päätä voinut nostaa ylös. Naama olisi jäätynyt vielä enemmän :D




Laatikossa lojuneita keskeneräisiä neuleita on siis tulossa enemmän. Harmittaa että neuleita ei meinaa saada valmiiksi heti, minulta kun jää yleensä vain vähän jäljelle. Sitten kun sen vihdoinkin saa valmiiksi mieli on jo muuttunut. Nyt jos tekisin kyseisen neuleen en esim. tekisi kuvioita selkäpuolelle. No, äiti taisi tarjoutua lainaajaksi, joten voi olla että neule lähtee sinne suuntaan lainaan...