Kärpässienitakki

Niitä syntyy kuin sieniä sateella - ompeluksia lapsille siis. Yritän ommella myös aikuisille, mutta vähemmän niitä tulee tehtyä. Viimeisin tuotos on kärpässieni-, tai tyttären mielestä peppitakki.

Kaava: Against the Wind, Ottobre 1/2013, muokattu leveneväksi

Kangas: Ikea (päällikangas), Eurokangas (tikkivuori), hupun vuori ja tuulilista (ylijäämää tilkkupeitosta) sekä Shelby (heijastinkangas)

Olen aina kuvitellut että takki on hankala ommella, mutta oli oikeastaan aika virkistävää ommella ei venyvästä kankaasta ja olla eri tavalla tarkka. Ja Tosimummon takkiohje on mahtava!

Vetoketju olikin liian lyhyt, joten laitoin huppuosaan napit. Meillä kun ei koskaan haluta laittaa vetoketjua ylös asti. Olin valitettavasti tämän takin ja nappien suhteen väärässä, nyt väkerretään nappeja kiinni joka kerta.

Jotta näkyisi iltapimeällä lisäsin takkiin kukkaheijastimia. Yksi on roikkuva ja ommeltu kiinni taskuun.

Lastenvaatteita syntyy siis koko ajan vain lisää ja lisää. Lasten kaapit ovat kohta liian täynnä (pitää siis laittaa ostovaatteita pois). Alla olevat on tehty viime keväänä ja kesällä. Ovat kaikki menneet lahjaksi tai tilauksena.

 Ei näistä sen enempää. Nyt tiedätte mitä teen ;) Ja neulon myös, mutta haluaisin palkata viimeistelijän. Minulla on kolme (!!) neuletakkia ja yksi huivi viittä vaille valmis.

Juhannus

Tämä oli juhannusmaisemana meidän perheellä. Äitimme täytti pyöreitä ja se sai vihdoinkin kaikki samalle paikkakunnalle. Meitä sisaruksia on siis yhteensä kuusi, joten vilskettä ja vilinää riitti kun oli toista puoliskoa ja lapsia mukana. Kyseessä on Lågskär, saari keskellä Ahvenanmaan merta. Asuimme oikealla näkyvässä talossa joka on majakanvartijoiden vanha talo. Nykyään saari toimii lintuasemana. Kaikki sisarukset olemme olleet saarella useita kertoja aiemmin, mutta suurin osa toisista puoliskoista kävivät siellä ensimmäistä kertaa.

Saaren majakka on avoinna ja sinne voi kiivetä koska haluaa.

 Portaita on Auran laskujen mukaan 197, korkeutta majakalla on 33 metriä (majakan lamppuun mitattuna). Itse kävin ylhäällä kolme kertaa viikon aikana.

Porrassimpukka alhaalta ylöspäin katsottuna. Ja kun oli kavunnut ylös asti sai nauttia upeista maisemista.

Alhaalla lasten suurinta hupia (myös Auran ja minun pieninä) on juosta ympäri majakan reunaa. Freja sai myös kokeilla tätä hupia :)

Malli: Nadia Crétin-Léchenne suunnittelema Miss Marple (ravelry)
Lanka: Cascade 220, 200 g
Puikot: 4,5 mm

Samalla voitte huomata Frejan uuden villapaidan. Kyseessä oli ensimmäinen Cascade 220 kokeilu ja pitää kyllä kokeilla uudestaan. Oli mukavaa lankaa neuloa!

Majakan seinustalla kasvaa haavankeltajäkälää. En muista että sitä olisi aiemmin ollut näin paljon koska muuten punainen majakka on toiselta puolelta jo aika keltainen.

Muistan että selät ja saappaan varret ovat olleet kovin punaiset meidän reunalla kävelemisen jälkeen. Frejan ei tosin tarvinnut odottaa joitakin tunteja lintuja staijaavaa (eli kaukaisuuteen tähystävää) isäänsä, joten kierroksia ei kertynyt miljoonaa. Saarella ei ole järkevää käyttää muita jalkineita kun saappaita - käärmeitä on hurjasti.

Villapaidan malli oli myös hyvä. Hihoihin poimittiin silmukat ja ne neulottiin sitten ylhäältä alas. Olisin itse poiminut joko vähän vähemmän tai sitten ylhäältä olkapään päältä vielä vähän enemmän silmukoita saadakseni puhvihihat. Nyt ne ovat hieman välimuotoa. Malli on siis Frejan itse valitsema, samoin kuin lanka. Meillä ollaan aika tarkkoja pukeutumisesta, joten enää ei voi tehdä ilman tytön mielipidettä.

Tämä puolivuotias pikkumies tosin käyttää sitä mitä päälle laitetaan. Reissua varten Ivarille ompelin windstopper-fleecestä haalarin saarella vinkuvaa tuulta vastaan. Meitä suosi kuitenkin kesäsäät, joten haalari jäi aika pienelle käytölle, mutta koko on sen verran suuri että se menee vielä syksyllä. Huppu on vuoritettu (ihanalla kettukankaalla), mutta muuten haalari on ilman vuoria.

P.S. Edellisen postauksen loppupäätelmä (eli musta neuletakki) on tehnyt tehtävänsä. Me kummatkin työstämme sellaista (vaikka Aura aloitti omansa jo ennen edellistä postausta ja Ellinkin langat ostettiin jo viime kesänä...).

5 vuotias

Blogitaipale on jo jatkunut 5 vuotta. Sen aikana on ehditty ja opittu paljon. Meidän yhteiseltä Ravelry-tililtä löytyy 80 projektia, mutta siinä ei ole kaikki. Nopean laskennan tuloksena Elli on tehnyt 23 neuletta eli isompaa työtä ja 47 erilaista asustetta (pipot, lapaset jne). Aura on sen sijaan tehnyt 25 isompaa työtä ja 22 asustetta. Ja tässä siis blogiin päätyneet, kaikkea ei tänne olla laitettu. Oli kiinnostavaa huomata miten neuletahti on vaihdellut. Lapset yhdistettynä työhön on vienyt Elliltä neuleaikaa ja nyt taas ompeluinnostus. Aura on laiskempi bloggaamaan ja pienistä neuletöistä tuli blogattua ainoastaan alkuvaiheessa.

Saadaksemme tästä myös itsellemme hyötyä teimme kuvakollaasit valituista neuleista. Ensimmäisessä kuvassa on Ellin käytetyimmät neuleet. Mitä suurempi kuva, sen enemmän neuletta on käytetty. 

Auran käytetyimmissä neuleissa on yksi ylivoimainen voittaja samoin kuin Ellillä, lempiväri ja yksinkertaisuus. Muuten värimaailma on hieman tylsempi kuin Ellillä. Montaa neuletta tuli alussa käytettyä paljon, mutta ovat myöhemmin periytynyt muille käyttäjille. Näistä esimerkkejä ovat vihreä Wilhelmiina ja pitkä neuletakki Winter Wonderland Coat.

Toisessa kuvassa on esitettynä vähemmän käytettyjä neuleita. Elli on tunnollinen. Paria neuletta on tullut käytettyä velvollisuuden tunteen takia. Eli kun nyt on tehty niin pakkohan sitä on sitten käyttääkin ;) Kaapelibolero, eli alemmassa kuvassa vasemmalla oleva oli ensimmäisen talven suosiossa. Sen jälkeen se on tainnut olla päällä kerran. Auralle Ellin neuloma slipoveri on ollut myös pari kertaa käytössä, kuvioneuleinen slipoveri myös kerran. Toppi ei kuvauksen jälkeen kertaakaan ja on nyt löytänyt tiensä Frejan pukeutumisvaatteisiin :D

Aura ei ole niin tunnollinen, jos joku neule ei tunnu kivalta sitä ei käytetä, vaikka sen neulomiseen olisi käytetty vaikka kuinka paljon aikaa. Alla liila ja lohenpunainen toppi eivät olet olleet kertaakaan päällä kuvauksen jälkeen. Ruskeaa ja valkoista liiviä, sekä mekkoa on tullut käytettyä ehkä kerran. Värikkäitä ei tule käytettyä, eikä yksikään onnistunut ja käytetty neule ole puuvillaa.

Mitä tästä opimme? Toppeja ja slipovereja et käytä. Neuletakit ovat paljon käytännöllisempiä. Kiinnostavaa on myös, että kaapelibolero ja palmikko liivi, ovat 1. ja 3. saaneet eniten tykkäyksiä ravelryssä. Mustia ostoneuleita tulee käytettyä paljon, muttei tule juuri neulottua! Puuvillaneuleet on myös vaikea saada onnistumaan. Yksinkertaiset ovat kaikkein parhaita, vaikka niin tylsiä neuloa!

Blogin ulkonäkökin sai juhlan kunniaksi hieman kaivattua päivitystä. 

Lastenvaatekavalkaadi

Tunnustan että olen hurahtanut lastenvaatteiden ompeluun. En vain aina jostain syystä saa aikaiseksi blogata niistä, ehkä siksi että olen aloittanut bloggaamisen neuleista. No, kyllä niitä neuleitakin valmistuu, mutta tahti on hitaampaa. Tässä tulee siis kavalkaadi, siinä järjestyksessä kun ovat valmistuneet (tosin kaikki ei ole mukana...).

Huppari ja housut ystäväni tyttärelle. Ystäväni pitää huppareista ja oli pakko tehdä sellainen vauvalle, vaikkei aina ole se kaikkein kätevin kapistus. Ensimmäinen huppari johon sain kaikki saumat (suhteellisen kätevästi) piiloon.
 

Kaava: Panda, Ottobre 3/2012 (huppari) ja Little Rabbit, Ottobre 1/2012 (housut)
Koko: 68 cm
Kangas: Lasten Metsola (oravakangas), Marimekko (vuorikangas) ja Kestovaippakauppa (housut)
 

Sitten kaksi paitaa samalla kaavalla sarjatuotantona. Yhteen tein nappilistan ja toiseen jaksoin näperrellä amppareita. Noin pienten aplikointien teko käy kyllä askartelusta. Osa yksityiskohdista on ommeltu koneella, mutta veivattu eteenpäin käsin että saa tarpeksi tarkat pienet yksityiskohdat.

Kaava: Buttoned Up, Ottobre 1/2012 
Koko: 98 cm (leveys otettu koosta 92 cm)
Kangas: Metsäneläimet ja pilkkukangas facebookin ryhmästä Kangashamsterit. Vihreä kangas Hanhelista, aplikaation velour ja trikoo tilkkulaatikosta, organza siivissä Eurokankaasta.

Yllä oleva oli Frejan suosikki, kunnes neiti on saanut päähänsä että mekko (mieluiten keltainen taskuilla) ja sukkahousut on ainoa joka kelpaa. No, onneksi näissä on hieman kasvunvaraa.

Seuraavaksi pitikin sitten tehdä se keltainen mekko taskuilla.

Kaava: Pupunen, Ottobre 4/2012 
Koko: 110 cm, kaava on hoikalle lapselle ja meillä ei olla niin hoikkia, niskassa lukee tosin 104 cm 
Kangas: PaaPiin sienikangas Noshshopista, resori Marimekolta
 

Kaava on alunperin paidan kaava, mutta pidensin helmaa ja lisäsin taskut. Lähes kaikkiin vaatteisiin lisään myös pätkän jotain nauhaa. Freja on tarkka siitä että saa itse valita mitä siihen haluaa. Aivan mahtava aputarvike nauhan kiinnittämiseen on Stylefix-teippi Hanhelista. Teippiä laitetaan nauhan toiselle puolelle niin että pärjää ilman nuppineuloja, kun ompelee merkin kiinni. Tuosta 50 m rullasta riittää aika monen nauhan kiinnittämiseen. 

Kuvaaminen voi välillä olla aika jännää puuhaa, mikä taitaa näkyä alla olevasta kuvasta :)

Seuraavaksi kaavakokeiluksi pääsi toinen raglanhihainen kaava. Tähän Freja sai itse valita kankaan ja aplikoinnin värin. Pitää todeta etten itse olisi osannut valita tällaista väriyhdistelmää, mutta siitä tuli mielestäni ihanan raikas!

Kaava: Little Lamb, Ottobre 4/2012 
Koko: 104 cm, leveys koosta 98 cm 
Kangas: keltainen kangas Eurokankaasta ja turkoosi Bellapuulta

Kun tämä paita sitten vihdoinkin valmistui niin Freja kysyi että onko se mekko ja onko siinä taskut. Jäi siis laatikkoon ainakin viikoksi, kunnes löysin laatikon uumenista hameen joka sopi paidan kanssa.
 

Välityönä Frejan sairastaessa ja Ivarin nukkuessa päiväunia valmistui niin sanottu ruttupipo. Tämä on saanut suuren suosion Facebookin ryhmässä Ompeluelämää. Olen leikannut jo kankaat omaan versioon, mutta saumurissa on vielä väärän väriset langat sen ompelua varten.

Kaava: Pipo, Moda 7/2012 
Koko: pienennetty S 
Kangas: Kestovaippakaupasta, vuori meronovillainterlockia Myllymuksuilta

Kuumeinen tyttö sai valita kankaan ja koristeen. Kangas on itse asiassa kylkiäinen, tilauksen viipyessä monta viikkoa ei tullut mitään ilmoitusta että miksi näin on. Olin vaativa (hankala) asiakas kun olin sitä mieltä että asiakkaalle pitää ilmoittaa pidemmistä odotuksista.
 

Välityön valmistuessa seuraava mekko oli jo tekeillä.

 

Kaava: Tropical Blend, Ottobre 3/2011 
Koko: 104 cm 
Kangas: Kestovaippakaupasta, alavara ja taskun vuori Eurokankaan palalaarista

 

Kantapään kautta olen oppinut että suuret aplikaatiot ovat huomattavasti nopeampia ja helpompia tehdä. Olen vain huono piirtämään suurta, enkä siis ole kovin kummoinen piirtämään muutenkaan. Tämä ei siis ole itse piirretty, vain kuva on löydetty netin syövereistä ja sitten hieman muokattu.

Puh, tuli todellinen kavalkaadi. Seuraavalla kerralla luvassa niitä hitaampia, eli neule.

Kaarna

Halusin pitkän palmikkotakin, mutta en löytänyt sopivaa ohjetta, joten päädyin tällä kertaa soveltamaan itse. Yleensä palmikkoneuleissa on ongelmana, että niissä on ihan liikaa kaikkea. Palmikkoneuleeseen kaipaan myös sellaista yksinkertaisuutta ja melko jatkuvia pintoja.

Itse olen lopputulokseen todella tyytyväinen! Lanka on ihanan pehmeää ja kivan väristä, istuvuus on juuri passeli ja napit ovat täydelliset!

Malli: Kaarna, oma sävellys (ravelry)

Lanka: Lion Brand, Fishermen's wool

Puikot: 5,5 mm ja 4,5 mm

Napit: Poron sarvenpäänapit, täältä

Edessä on suuret ristikkopalmikot, kun taas selässä, hihoissa ja nappikaitaleessa on pientä ristikkopalmikkoa, eli jokaisella oikealla kierroksella kudotaan silmukat ristikkäin, vuorokierroksin edestä ja takaa. Suurella ristikolla hain eteen vähän struktuuria, kun pienellä ristikolla halusin yhteneväisyyttä muihin osiin. Resorit ovat ihan normaalia 2o2n joustoa.

Aloitin neuletta alhaalta yhtenä kappaleena ja siinä vaiheessa minulla ei ollut mitään hajua napituksesta tai hihoista. Eikä kaula-aukosta. Mutta kyllä se siitä sitten muotoutui. :) Koko neule on tehty siis mentaliteetilla, että kyllä se sitten järjestyy.

Sopivassa välissä päätin laittaa taskut. Taskut on "upotettu", eli jätin ainoastaan raon niille, ja neuloin sisätaskun kun muu neule oli valmis. En taskussakaan ommellut yhtäkään saumaa, vaan poimin aina mukaan sivuista silmukoita. Taskun päättelyssäkin poimin samalla nurjalta puolelta silmukoita.

Ennen vyötäröä tein vähän kavennuksia, jotta neule istuisi paremmin. Minulla on suhteessa pieni yläkroppa, joten en lisäillyt vyötärön jälkeen silmukoita.

Kaula-aukon tein ihan perusraglanilla. Vähän piti soveltaa, kun ison ristikkopalmikon tiheys on aika paljon pienempää kuin pikkuristikon. En tässä tehnyt mitään suunnitelmaa, vaan menin fiiliksen mukaan.

Nappikaitaleessa ei siis ollut mitään napinläpejä, joten piti keksiä jotain ihan muuta. Mielestäni eteen ei enää sopinut mitään kaitaletta, joten päädyin duffelinappeihin lenksuineen. Nappilenksut, kaula-aukon ja taskujen reunat tehty i-cordina. I-cord on uusi innostus, koska siitä tulee mielestäni niin viimeistellyn ja siistin näköinen! 

Omien suunnitelmien mukaan neulominen on ihan kivaa, varsinkin kun nykyään harvat valmiit ohjeet ovat ihan just täydellisiä. Mutta välillä ilman ohjetta neulominen tuottaa päänvaivaa kun pitää ajatella niin paljon! Toisaalta lopputulos on hyvä, joten saattaa tulla enemmänkin! ;)

Friida ja Ivar

Raskauden lopulla minulla on tarve saada asioita valmiiksi. Järjestelen ja siivoan kaappeja, teen (onneksi) aloitetut hommat heti loppuun. Tämä vimma koski myös yhtä viime talvesta nappilistoja ja päättelyä odottanutta neuletta.

 
Malli: Eveli Kaurin Friida (ravelry)
Lanka: Dropsin Andes, noin 800 g 
Puikot: 8,0 mm
Napit: Tallinnasta Karnaluksista

 Jännitys tiivistyi, meneekö neule kiinni? En ollut kokeillut kunnolla kotona. Vähän se irvistää, mutta meni kuitenkin.

 

Ainoa tekemäni muutos on se että jätin taskut pois. En tiedä oliko tyhmää. Ne lötyvät kotoa valmiina ja kun mallailin niitä paikoilleen niin neule ei tuntunutkaan niin omalta. En taida kuitenkaan purkaa taskuja siltä varalta että mieli muuttuu.

 En muuten edes löytänyt tarpeeksi isoja sopivia nappeja Suomesta! Tämä oli osasyy sille että nappilistat jäi, kun ei ollut nappeja niin ei voinut tehdä napinläpiäkään. Karnaluks onneksi pelasti. Löysin juuri sopivat ja oman tyyliset puiset napit hävyttömän halpaan hintaan.

Kuvat ovat otettu 3 päivää lasketun ajan jälkeen ja jo samana iltana olikin muuta tekemistä. Poikamme Ivar syntyi tiistaina 22.1.2013 klo 00.29. Isokokoinen samoin kuin siskonsa; 4365 g ja 52 cm. Samaa näköä siskon kanssa (Freja vauvana), mutta kuitenkin ihan oman näköisensä.

Karonkkaleninki

Aikaa on vierähtänyt sitten viimeksi ja sen kyllä huomaa. Näin 4 päivää ennen laskettua aikaa kannan ylimääräistä rantapalloa vaatteiden alla.

Taisinkin jo aiemmin mainita että mieheni väitteli syksyllä. Ompelin tilaisuuteen leningin, koska totesin että mitkään kaapista löytyvät eivät mahdu päälle ja on nopeampaa ommella kuin yrittää etsiä sopivaa.

Kaava: Moda 2/2012, tanssiaispuku
Kankaat: Abakhan, Tallinna (Karnaluksin kanssa samassa talossa)

Nämä kuvat ovat otettu tasan neljä kuukautta itse juhlan jälkeen ja ero on huomattava. Kangas lismantuu valitettavasti vatsan päälle eikä henki oikein kulje. Muokkauksia itse kaavaan en tehnyt kuin sen verran että lisäsin helmaosan etukappaleeseen 10 cm ylimääräistä ja laskostin nämä vekkeinä sivuille (jotka nyt rantapallon kanssa näkyvät). Itse juhlasta kuvia minusta on vain pari.

 Kangas löytyi siskojen Tallinnan reissulta. Taisimme viettää 3 tuntia Karnaluksissa ja sen jälkeen suunnistimme vielä kangaskauppaan. Kankaan oikea väri on todellisuudessa näiden kovin erisävyisten kuvien välistä. 

Leninki koostuu oikeastaan kahdesta eri päällekkäin olevasta leningistä. Alla on mustasta joustavasta satiinista ommeltu ja päällä on sitten rypytetty sifonkikerros. Alkuperäiseen olisi kuulunut myös vuori, mutta katsoin sen turhaksi. Tukikangasta on yläosassa monta kerrosta, mutta korsettiluut jätin pois.

Leningin takaosa oli hauskasti laskostettu, tosin ommellessa sai kyllä olla kieli keskellä suuta että kaikki menisi oikein. 

Pahoittelen tunkkaisia sisäkuvia, mutta olin sitä mieltä että tämä on mahaleninki (vaikka toki sitä voi myös ilman mahaa käyttää) ja siksi halusin kuvauttaa sen vielä mahan kanssa.