Svenska dagens blåa

Jag vet inte hur många av er läsare som vet att både jag och Aura är tvåspråkiga. I och med att det just idag är svenska dagen, så bestämde jag mig för att skriva ett inlägg på svenska. (Tästä ei tule toistuva tapa, vain hassu yhteensattuma blogipäivälle, joten ei hätää jos et ymmärrä. Google translate auttaa, ehkä.)

Båda mina män, den lilla och den stora, har fått nya ylletröjor. Det är rätt länge sen tröjorna blev klara, men jag har bara inte fått dem bloggade. Ivars tröja började jag sticka på åt Freja våren 2012, men jag insåg redan då jag stickade att den kommer att bli liten. Den väntade några år tills jag plötsligt insåg att nu skulle den passa på lillebror.

Modell: Miss Korrigan av Solenn Couix-Loarer (ravelry)
Garn: Filcolana Arwetta Extra Fine Merino
Stickor: 3 mm
Knappar: Karnaluks

Tur att den blev färdig, den har varit mycket i bruk.

Den andra var ett önskemål. Jag har tidigare stickat bara en tröja åt min man sen vi träffades och det är en tjock isländsk tröja som är lite väl varm.

Modell: Påbörjat med Drops mönster, slutförd med egna mått (ravelry)
Garn: Drops Lima, ca 600 g
Stickor: 4 mm
Knappar: Karnaluks

Jag började sticka tröjan enligt Drops egna mönster, men ändrade till slut så mycket att det egentligen inte finns nästan något kvar av den ursprungliga. Den första ärmen stickade jag tre eller fyra gånger, det var hela tiden något fel och den satt inte som jag ville. Slutet gott, allting gott, nu har han en ny tröja som även denna använts mycket. Översta knappen är öppen då halshålet blev för trångt.

(Hurraahuudot että pääsit tänne asti <3 p="">

Manu

Ihme on tapahtunut; Manu on valmis! Aloitin neulomisen yli kaksi vuotta sitten ja itse neule kolahti silloin kun ohje julkaistiin (eli jo vuonna 2010). Ensin tuli ensimmäinen kevät ja tekeminen lopahti siihen että se on kuitenkin liian lämmin käytettäväksi keväällä ja kesällä. Tsemppasin kuitenkin uudestaan, mutta hihoista tuli liian tiukat (koska lähdin säveltämään omiani). Hihat sitten toiseen kertaan ja nyt tuli paremmat. Sitten tuli maha ja neule odotti viimestelyään aivan liian kauan. Harmittaa, koska valmistuttuaan se on juuri ihana!

Malli: Katie Daviesin suunnittelema Manu (ravelry)
Lanka: Drops Alpaca, noin 300 g
Puikot: 3 mm ja icord päättelyssä 4 mm

Muutoksina tein napit koko matkalle sekä pienemmät vekit jotka ovat myös peilikuvina. Alkuperäisessä mallissa vekit, eli kaarrokkeessa olevat rypyt, jatkuvat koko matkan ympäri saman suuntaisina. Symmetriaihmisenä en voinut tehdä alkuperäisen mukaan.

Napit eivät näissä kuvissa juuri näy, mutta ovat nätit ja juuri oikean väriset. Lähinappikauppani on nykyään Karnaluks Tallinnassa. Ero suomalaisiin nappihintoihin ja suppeaan valikoimaan on aivan liian suuri joten varastoa on kertynyt lahden toiselta puolelta.

Tämän neuleen valmistuminen oli sen verran suuri saavutus että kiipesin ylös korkealle kalliolle kuvauksiin.

Petrooli on muuten todella vaikea väri saada oikeaksi kuvissa. Värit vaihtelevat, mutta ehkä tiedättekin Dropsin Alpacan tumman petroolin, joten kuvitelkaa se väri näihin kuviin :) Postauksen viipymien johtuu muokkausmöröstä, tai siitä että päätin opetella PhotoShopia (siitä on nykyään ilmainenkin versio olemassa).

P.S. Ihanaa olla täällä taas valmiin neuleen kanssa <3>

Harmaa ja ryppyinen

Taidan tulla vanhaksi. KOLME viimeisintä itselleni ompelemaa vaatetta ovat harmaita ja ryppyisiä (lue: sisältävät rypytystä).

Viimeisin valmistunut ja ehdottomasti onnistunein on toivottavasti tuleva työvaate, vaikka töihinpaluun on vielä aikaa.

Kaava: Onion 1036, ostettu Ikasyriltä
Kangas: Joustocollege (Kestovaippakauppa) ja Sammalpolku-jersey (PaaPii)
Napit (metalliset) ja pitsi: Karnaluks

Collegetakkiin lisäsin pitsiä kaarrokkeeseen, mutta värjäsin valkoisen puuvillapitsin mustaksi. Ihan mustaksi sitä ei saanut ainakaan yhdellä pesulla, mutta sopii oikeastaan paremmin tummanharmaana tähän takkiin.

Ensin meinasin mennä tylsälle linjalle, mutta Mutturalla-blogin pienelle tytölle tehty huppari inspiroi. Nappilistan ja kaarrokkeen takaa kurkistaa sammalpolku.

Joustocollege on muuten hyvä materiaali! Mukava päällä, kevyt ja nimensä mukaisesti joustaakin hieman, mutta pysyy kuitenkin ruodissa ja on helppoa ommella. Tikkaukset, joita muuten inhoan ommella, onnistuvat ainakin kohtalaisesti.

Seuraavan kankaan ostin halvalla Eurokankaan palalaarista uuden kaavan kokeilukankaaksi. Kangas osottautuikin ihanan pehmeäksi, saa nähdä vielä onko kestävää. Siitä valmistui siis tunika ja pipo.

Kaava: paidassa Burda 2/2013 ja pipossa Moda 7/2012
Kangas: Eurokankaan palalaari
Nappi: Tiimarista