Taaperon taival

Jokin viikko sitten blogimme täytti 1v ja perinteisestihän tässä kohtaa pitäisi järjestää blogiarvonta. Koska kuitenkin arvontoja on ollut viime aikoina niin paljon, päätimme kertoa teille mieluummin ajasta ennen blogia.

Neulominen on aloitettu jo jonkin aikaa sitten. Elli vanhempana sisaruksista aloitti neulomisen joskus 7-vuotiaana. Muistan tarkasti miten istuin meidän vanhalla valkoisella nahkasohvalla valoisaan aikaan (kevät/kesä?) ja opettelin neulomaan. Vieressä ei istunut äiti, vaan isä, koska äiti neuloi aivan liian nopeasti :D Aura joka on 2½ vuotta nuorempi halusi pienenä osata kaiken saman minkä sisko, mutta tuskin Aura aloitti neulomisen ihan 4-vuotiaana kuitenkaan, vaikka varmasti aikaisemmin kuin Elli. Auran opetteluhistoria on sama, eli saadaan kummatkin kiittää isää neulomistaidosta ;)

Elli näperteli kaikkea pientä kauan ja hartaasti, ensimmäinen nukenvillapaita on vielä jossain tallessa, tosin niin hyvin tallessa ettei siitä juuri tähän hätään löytynyt. Ensimmäinen iso villapaidantekele on edelleen kesken (hihat ompelematta...kröhöm), tehty ilman ohjetta ja on varmasti täydellisen epäistuva. Tämän jälkeen on monta aloitettu, vähän purettu ja vielä vähemmän valmistunut.

Pipot ja muut pienet työt väistyivät oikeastaan vasta sinä vuonna kun Elli oli Islannissa vaihdossa (syksyllä 2005). Aikaa oli, ja neuloa hurautin 5 villapaitaa noin 3 kuukauden aikana!! Olin alivuokralaisena yhden vanhan pariskunnan luona ja talon vaimo neuloi. Häneltä sain sitten ohjeen islanniksi ja puikot lainaan. Siitä se sitten alkoi ja loppua ei ole näkyvissä.



Lopapeysa on tällaisten villapaitojen islantilainen nimi. Ja kaikilla oli sellainen. Ellin villapaidat ovat valkoista lukuunottamatta Ístexin Álafoss Lopia, kun taas valkoinen on Létt Lopia. Mallit ovat perinteisiä islantilaisia, paitsi ylhäällä oikealla oleva jonka olen suunnitellut itse. Vain kaksi on Ellin omia, loput annoin joululahjaksi.

Aura aloitti ensimmäisen villapaitansa neulomisen jo ala-asteenloppuvaiheessa, mutta valmistumiseen meni ehkä kolme vuotta. Ja lopulta se sitten purettiin. Ennen tätä tuli neulottua villasukkia, lapasia ja pipoja. Liinoja on myös virkattu äidin vanhasta virkkausvihosta.

Auran neuleinnostus lähti oikeasti käyntiin vasta kotoa muutettua. Ehkä koska kukaan ei enää vahtinut monta keskeneräistä tekelettä oli :)

Tässä Auran neuleita joita on pidetty paljon. Ensimmäinen onnistunut neule, jota on jopa käytetty, valmistui lukioaikoina (2003?) ja silloin se istui hyvin. Olikohan kriteerit matalammat koska ei se nyt tuntunut istuvan... Malli on jostain vanhasta Novitasta (nykyisin Moda) ja lanka Novitan Tahitia.

Seuraavaa neuletta on tullut käytettyä eniten kaikista itsetekemistä. Ainoa harmi on että kietaisupuseroa on paha pitää auki. Valmistusvuosi voisi olla luokkaa 2006 ja taas jokin vanha Novita/Moda, lankana Novita Wool.

Sitten tämä, ollut myös ihan lemppari. Lankana halpaa vyyhtimohairia ja malli Dropsin sivuilta, valmistunut 2007.




Auralle tuli kylmä.

Tänään tulee panostettua enemmän lankoihin, sen oikean ohjeen etsimiseen ja blogien myötä on tullut ostettua aivan liikaa kirjoja ja lehtiä. Lisäksi lankavarastot sen kun paisuu... Jos niitä nyt on näin paljon niin mitä ne ovat 10 vuoden päästä? Iiks. Onneksi lankavarastot jakautuvat nykyään kahteen eri huusholliin ;)

Kaapelibolero

Halusin tehdä jotain ei liian tylsää ja mielellään palmikoita sisältävää. Kaivoin räveltämöä sillä silmällä että käyttäisin jonkun kotona lojuvan langan samalla pois varastosta. Tulos on seuraavanlainen:



Malli: Norah Gaughanin Cabled Bolero, VK talvi 06/07 (ravelry-linkki)
Lanka: Jaeger Extra Fine Merino Aran, 300 g
Puikot: 4,5 mm
Napit: Virosta, jostain ostarin yläkerran pikkukaupasta



Tulos on aika erilainen kun alkuperäinen. Halusin bolerosta hieman istuvamman ja löysin mahtavan ohjeen virolaisesta blogista siitä miten sitä oli siihen suuntaan onnistuneesti muokattu. Eli viisikulmaisia paloja on yksi VKn ohjetta vähemmän ja eteen on neulottu kaksi 2/5 osa palaa (virolaisessa blogissa on piirroskuva tästä). Hihat tein kuitenkin lyhyiksi ja kauluksen kapeammaksi ja lyhyemmäksi. VKn ohjeessa sanotaan että kauluksesta neulotaan yläreunan pituinen, mutta siitä tuli ihan lörppö. Purin ompeluksen ja neuloin kauluksen uudestaan, lörppö se on vieläkin, mutta kun kappaleet muutenkin menivät päällekkäin niin kaulus pysyy sitten mukana.



Aluksi neuleesta ei tullut yhtään sitä mitä toivoin. Nappien sijoituksessa oli ongelmia ja neuleen alle näkyi selästä kun reuna oli liian löysä. No, napit sain lopulta sijoiteltua ja taakse alareunaan neuloin kapeamman kauluskappaleen. Huokaisin helpotuksesta kun neule istui nyt myös takaa. Ja sen jälkeen olen ollut tyytyväinen. Sopii hyvin keväälle kun neule ei ole liian lämmin. Ja työkaveri meinasi varastaa neuleeni, melkein jo lupasin että voisin tehdä hänellekin samanlaisen.



Lankaa jäi lopulta vain kaksi metriä (!!), eli täydellisesti mitoitettu langankulutus.

Vauvakaapeleita

Tässä neule joka valmistui ainakin kuukausi sitten, mutta sen jälkeen iski viimeistelyahdistus.. No mutta kuvattua tuli ja kovassa käytössä ollut viime viikon aikana.



Malli: Villapeikon Baby cables and big ones too
Lanka: Jaegerin Extra Fine Merino DK, n. 450g
Puikot: 4 mm

Muutoksia ei tullut ollenkaan, eli hyvä ohje! :) Kiva kun ei tarvinnut lopuksi tehdä muuta kuin päätellä. Se ahdistus joka iski lopussa johtui lähinnä siitä, etten osannut päättää pidennänkö vai en? Höyrytys vai pingoitus? Laiskuus iski, joten en pidentänyt enkä pingoittanut. Olen silti erittäin tyytyväinen! Lanka oli lisäksi ihanaa kutoa.



Ohjeet olivat tosiaan todella selkeät, ei kaivannut lainkaan aivokapasiteettia. Tästä huolimatta yksi todella ihmeellinen asia tapahtui lopussa. Ohjeessa ilmoitettu tiheys oli ihan tasan mikä minulla oli (en tehnyt mallitilkkua mutta vähän ajan päästä tämän huomasin), silti neuleen valmistuttua se oli jotain 74 cm vaikka ohjeen mukaan piti olla yli 80. Mittasin tiheyden uudestaan ja vieläkin se oli sama. Hmm...? Laskin sitten vielä jos Villapeikko olisi jostain syystä erehtynyt ja laskenut väärin? Mutta ei... En ole vieläkään keksinyt selitystä tälle asialle, todellinen mysteeri. Onneksi tästä ei kuitenkaan tullut isompi, en tiedä miksi en alunperin pienentänyt koska halusin pienemmän kuin ohjeessa. Varmaan aloituksen into ja aivojen vajaatoiminta? Mutta hyvä näin. Just passeli :)



Mitä tällä kertaa opimme? Mallitilkut ja hyvä suunnittelu ei aina anna parasta tulosta. :P Eli mallitilkkuja ei aina tarvitse tehdä. Vai mitä?

Pipoja

Sopivasti kun pipokausi on loppumaisillaan esittelen talven piposaalista...

Ensimmäinen on joululahjapipo ystävälleni.



Malli: omasta päästä, nappi-idea monesta paikasta
Lanka: Drops Alpaca, vähän alle 50 g
Puikot: 2,5 mm
Nappi: omasta varastosta

Seuraava on tilauspipo omalle miehelle kevättä varten.



Malli: Turn a square sovelletulla silmukkamäärällä
Lanka: Drops Alpaca, yhteensä n. 50 g
Puikot: 3 mm

Viimeisellä onkin sitten vähän enemmän tarinaa. Ensinnäkin se on yllätyspipo jonka idea lähti aivan yhtäkkiä. Olimme viime viikonloppuna linturallissa kaveriporukan kanssa. Linturalli tarkoittaa siis sitä että bongataan lintuja 24 tunnin ajan ja yritetään saada niin monta lajia kuin mahdollista. Alue on usein rajattu ja tämä rallin rajaus oli Ahvenanmaa. Yksi joukkueemme jäsenistä oli meidän guru joten ajattelin että häntä pitäisi kiittää jotenkin ja koska hän on aivan mahtava ja hauska ihminen ja osaa imitoida lähes kaikkia lintuja, olin sitä mieltä että pöllöpipo olisi ihan just eikä melkein oikea hänelle.



Malli: pöllöt Kate Davisin suunnittelemat ja päättely Turn a Square
Lanka: Novita Aino, n. yksi kerä, kuuluu kategoriaan man tar vad man har
Puikot: 5,5 mm
Napit: Stockmann

Pipo on neulottu yhden illan ja parin bussimatkan aikana. Napit ompelin vienosti puoliksi pöydän alla laivalla matkalla Ahvenanmaalle. Vaikka pipo oli neulottu myös tuomaan meille pöllöonnea, niin emme valitettavasti kuullut yhtään huhuilijaa. Oli kuitenkin ihanaa huomata miten kiitollinen saaja oli ja miten se omaksuttiin heti käyttöön. Saaja meinasi olla pipo päässä myös laivamatkan ajan ;)



Oikea bongari pitää pipoaan vain puoliksi päässä niin että varmasti kuulee kaikki linnut :)
(Toiset kuvat on otettu vasta rallin jälkeen ja siksi niissä pipoa voi pitää päässä normaalien ihmisten tapaan.)

Korupajalta päivää

Vaikka tämä onkin ensisijaisesti neuleblogi esittelen tällä kertaa hieman koruja, toivottavasti kestätte :) Ensin kuitenkin selvästi neuleaiheisimmat.

En ole aikaisemmin käyttänyt silmukkamerkkejä, tai jos olen niitä tarvinnut olen tehnyt viereiseen langanpätkään solmun ja käyttänyt sitä. Nyt kuitenkin ajattelin että voisi tekaista parit setit ja kokeilla josko niille olisi käyttöä. Ensimmäiset sopivat ohuemmille puikoille (2,5-3,5 mm).



Ne ovat ihan minun väriset ja kaveri olikin sitä mieltä että miksi en tee niistä korvakoruja. No, korvakoruja en tee ennekuin olen harjoitellut vähän enemmän tuonta vääntämistä. Osa korupiikeistä vääntyi välttävästi ja osa todella surkeasti. Harjoitus tekee mestarinhan sitä sanotaan.



Toinen setti sopii hyvin kaveriksi myös paksummille puikoille.



Käyttöä näille on jo tullut mm. tästä edellisestä projektista ja hyvin toimi. Nytkin osa on varattuna seuraavassa neuleessa. Pitää varmaan tehtailla hieman lisää eri värejä koska silmukkamerkkien on pakko sopia myös värinsä puolesta neulottavaan tekeleeseen, eikö niin? ;)


Elli leikkii taiteilijaa ;)

Seuraavaksi varoitus sitten niille jotka haluavat pysytellä vain neuleaiheisissa asioissa. Luvassa siis niitä koruja.

Ensimmäiseksi korvakorut. En oikein tiedä onko näissä niin paljon esittelemistä, liimasin siis napit valmiisiin nappikorvispohjiin. Mutta ovat söpön keväiset :)



Sitten olen tehnyt kaulakoruja kaksin kappalein. Ovat kovin samanlaiset, mutta jos tykkää käyttää jotain tietyn tyylistä niin miksi ei tekisi monta ja kun ovat vielä kovin nopeasti toteutettavia. Mustaa vahattua nauhaa, lasihelmiä ja solmuja. Pituutta näillä on sellaiset kaksi kertaa kaulan ympäri ja mallia vähän pidempi.









Hetken mielenjohteesta tein myös käsikorun. Halusin jotain vihreää ja sitähän löytyi mielin määrin varastosta.



Pujottelin siis lasisia ja muovisia helmiä summamutikassa ja väliin erilaisia hopeanvärisiä helmiä.



Pienenä söpöysyksityiskohtana on kilpikonna :)



Seuraavaksi luvassa neuleita. Minulla on vakavat keskustelut meneillä yhden tekeleen kanssa. Se ei oikein tahdo käyttäytyä kunnolla.

Huhuu

Ollaan siis edelleen elossa ja neulotaan vaikkakin sisko on lähiaikoina ollut tämä aktiivisempi puoli. Viimeisimpänä aloitettu neule valmistuikin ensimmäisenä. Pakkohan biologin oli saada omat pöllöt, joten saanen esitellä pöllöneuleen :)



Malli: Owls (Kate Davisin suunnittelema)
Lanka: Sirdarin Peru Naturals, 320 g
Puikot: 6 mm
Napit: Nappitalosta

Pöllöt ovat aivan mahtavia, vaikkakin niin simppeleitä. Minun kaikki pöllöt ovat selvästikin kuolleita tai väsyneitä kun niillä on silmät ristissä.



Mallin istuvuus on aivan nappiin! Juuri oikea pituus hihoissa ja helmassa, hihatkin ovat sopivan tyköistuvat siihen verrattuna että loppu neulekin on istuva. Lankakin oli ihan mukava uusi tuttavuus joka tarttui mukaan hulluilta päiviltä. Nyt ongelmana on vain langan vähäinen kulutus; lähes puolet on jäljellä, joten mitä siitä sitten tekisi?!



Ainoana muutoksena ohjeeseen siirsin selän kavennukset reunoihin. Pidän enemmän neulepinnasta jossa kavennukset eivät näy, tai ei ainakaan niin paljon, tai riippuu myös siitä miten ne tehdään ja kuuluvatko ne jujuun...



Osaan matkia pöllön ääniä käsilläni, joten oli aivan pakko kutsua lajitovereita paikalle ;) Kuvat ovat myös otettu Johanneksen kirkon portailla Helsingissä, jossa majailee luotettavien tietojen mukaan huuhkaja. Nämä omat uudet lemmikkini ovat kuitenkin lehtopöllöjä värityksen ja silmänvärin perusteella.

Lisää pukkaa

Täällä on oltu oikein ahkerana. Tai oikeastaan kaikki valmistuu samaan aikaan..

Tarvitsin "perusneuleen", mutta ei nyt kuitenkaan ihan sellaista tullut, vaan tuli tällainen. Perusneuleita on vaan niin älyttömän tylsä tehdä.



Malli: Slant Cable Jacket, VK Fall 2008
Lanka: Novita Luxus Cloud, n. 650g
Puikot: 4 mm
Muuta: Napit Stockalta

Lanka oli mukava uusi kokemus, kiva kun Novita vähän panostaa parempiin lankoihin. Tässä on siis 65% villaa ja 35 % bambua. Todella ihana päällä ei liian lämmin, vaan just sopiva!
Ostin langat syksyllä Tallinnasta ja oli siellä 30% halvemmat kuin Novitan liikkeessä. Aika hurjaa.

Muutoksia en tehnyt enempää kuin erilaisen napitusjärjestelmän. Tämä oli todella mukava neulekokemus, oikea inspiraation lähde. Olen kyllä ihan palmikkohullu, jos joku ei ole sitä jo huomannut. :)



Minulla on aina kauhea ongelma kauluksien kanssa enkä saa niitä oikeen koskaan onnistumaan. Tämäkin tuli purettua ja laitettua uudelleen mutta ei kuitenkaan oikein tyydytä.




Tykkään todella paljon tästä neuleesta (kauluksesta huolimatta), rento mutta kuitenkin siisti ja erikoinen. Eipä tässä sen kummempaa, annan kuvien puhua puolestani. :)