sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

Syntymäpäiväsankarin lahja

Minulla on ollut joku ihmeellinen epäitsekäs neulontakausi. Johtuu varmaan hormoneista ja loppuu luultavasti kohta puolin (2 viikkoa laskettuun aikaan...). Sain kuitenkin päähäni tehdä siskolle neuleen syntymäpäivälahjaksi, vaikka itsekin neuloo. Toisaalta se että itse neuloo tekee myös sen että osaa arvostaa neulottua lahjaa. Hermostutti aivan valtavasti että pitääköhän hän siitä, on nimittäin aika kranttu ;)



Malli: Debbie Blissin Catriona (ravelry)
Lanka: Jaeger Extra Fine Merino DK, 400 g (tasan!)
Puikot: 4 mm ja 3,5 mm resorissa

Malli oli kiva neuloa ja palmikot oppi nopeasti. Tosin tuskailin aluksi ilman kaaviota kokonaisen kerroksen ennen kuin piirsin oman ja siitä työ lähtikin luistamaan. Ohjeesta puuttuu siis palmikoiden kaavio!! Muutoksia tein jonkin verran. Etupuolen isot palmikot tein peilikuvana, symmetriafriikki kun olen niin ei ollut muuta vaihtoehtoa.



Kaula-aukon ja hihansuiden muutokset oli pakko tehdä. Langan olisi laskelmien mukaan pitänyt riittää, mutta mutta ei sitä ainakaan ylimääräistä ollut. Lanka nimittäin väheni uhkaavasti neuloessa ja lopulta oli takakappaletta lyhennettävä hieman. Tein myös taakse pienen kaarokkeen pehmentämään kaula-aukkoa (seliseli, oikeasti siis jotta lankaa säästyisi). Kun oli hihansuiden ja kaula-aukon vuoro lankaa oli todella vähän jäljellä, siksi ei auttanut muu kuin jakaa lanka kahtia. Kaula-aukossa on nimittäin yhtä paljon silmukoita kuin hihansuissa yhteensä. Neuloin sitten niin pitkälle kuin lanka riitti. Kauheasti resoria ei tullut, mutta parempi näin kuin ilman resoria ;) Sivusaumat ompelin myös eri langalla, pisin langanpätkä mikä jäi oli vain noin 20 cm pitkä, joten tämän tarkemmin ei langankulutus olisi voinut mennä!

Lanka on aikoinaan tilattu Cucumberpatchista ja Aura on sen itse tilannut. Suunnitelmat langan päämärästä kuitenkin muuttuivat ja lanka ei olisi uuteen projektiin riittänyt, joten tehtiin vaihtokaupat. Aura sai siis minun kullanvärisen langan josta valmistui vauvakaapeleita ja minä hänen vihreänsä.



Ongelmat kuitenkin jatkuivat vaikka olin selättänyt jo langanloppumisongelman. Kastelin nimittäin neuleen ja laitoin sen pingoittumaan. Neule venyi aivan uskomattomasti ja kaikki mahdolliset kotikonstit otettiin käyttöön. Neule oli lopulta ryppyisenä saunomassa noin 50 asteisessa saunassa ja kutistui vihdoin takaisin omaan kokoonsa... No, loppu hyvin kaikki hyvin. Lahjan ehtona oli myös se että jos neule sopii minulle kun pallomahasta on päästy eroon niin haluan joskus lainata sitä :)

17 kommenttia:

Jatta kirjoitti...

Upean värinen ja muutenkin tosi kaunis neule!

Ihailtavaa epäitsekkyyttä, en taitaisi itse jaksaa neuloa muille mitään noin suuritöistä.

Niin ja tsemppiä loppuraskauteen!

Suvi kirjoitti...

Aivan ihana!

Tui kirjoitti...

Ihana! :)

Tytti kirjoitti...

Kaunis!!

hiisa kirjoitti...

Todella kaunis neule!

Tiina kirjoitti...

Upea! Tekisi mieli neuloa tuo itsekin, kuvion puolesta varmaan sama modaus olisi minullakin edessä :-)

Jaana kirjoitti...

Upea! Tosi näyttävät palmikot. Oot todella epäitsekäs, multa ei irtoais:) Tsemppiä viimeisiin viikkoihin!

Sini kirjoitti...

Onnekas sisko kun tuollaisia lahjaksi saa. Upea neule!!

Tess kirjoitti...

Oi, tosi ihana!

Anonyymi kirjoitti...

Ihailtavan kaunis, kunnioitettavan taidokas ja ihanan värinen neule. Ehkä neulot vielä itsellesi samanlaisen? ;-) Hyvää oloa odotuksen viimeisiin päiviin ja valoisia päiviä!
Maaria

Elli ja Aura kirjoitti...

Jatta: Kiitos! Niin kuin totesin, en ole koskaan ollut näin epäitsekäs ;) Tosin hieman itsekkyyttä on myös lahjan vaatimuksissa, eli lupa käyttää sitä myös itse. Ja kiitos tsempityksistä!

villapeikko: Kiitos :) Luin muuten blogistasi saman langan pingoitushistoriaa, olisi kannattanut lukea ENNEN kuin lähtee kastelemaan omaansa niin olisi ehkä säästynyt hurjalta stressitason nousulta...

Tui: Kiitos!

Tytti: Voi kaunis kiitos :)

hiisa: Paljon kiitoksia!

Tiina: Jos vielä uudestaan neuleen tekisin, laittaisin palmikot luultavasti myös takakappaleessa peilikuviona. Itse hokasin tämän asian vasta sitten kun takakappale oli neulottu.

Jaana: Niin kuin aikaisemmin jo sanoin, tämä epäitsekkyys loppuu varmasti aivan pian ;) Ja vielä tuplakiitos!

Sini: Kiitos! Toivotaan että hän myös kokee itsensä onnekkaaksi :)

Tess: Voi kiitos!

Maaria: Totesin kaapeliboleron tekovaiheessa että en ole kovin innokas neulomaan samaa neuletta uudestaan, tylsistyn liian nopeasti. Onneksi ollaan Auran kanssa lähes saman kokoisia, joten annan itselleni luvan lainata sitä tarpeen tullen. Ja suuri kiitos!
Elli

Riikka kirjoitti...

Vitsi ku mahtava! Aivan ihanan värinenkin vielä! =)

helena kirjoitti...

Mielettömän upea! Ja kukas tuollaista lahjaa osaisi arvostaa paremmin, kuin toinen neuloja? Minä olisin ikionnellinen vaikka villasukista, jos joku muu ne mulle neuloisi :)

ColibriDreams kirjoitti...

Oi, ihana neule ja vielä tosi kauniin värinen. Kyllä siskon nyt kelpaa!

Villanne kirjoitti...

Upea!

hanhan kirjoitti...

Upean taidokas!

Elli ja Aura kirjoitti...

Riikka: Kiitos! Oli aika mahtava neuloakin.

helena: Kiitos :) Onhan se totta että toiselle neulojalle on kiva antaa neulottu lahja koska hän tietää mikä vaiva siinä on. Tavalliset tallustajat eivät sitä ehkä ymmärrä.

ColibriDreams: Kiitos! Pidän myös itse väristä, siksi ehkä lahjan ehtona oli myös sen mahdollinen lainaaminen ;)

Villanne: Kiitos :)

hanhan: Paljon kiitoksia!
Elli