sunnuntai 24. tammikuuta 2010

Lahjuksia

Pitääkö sen aina olla niin että kun antaa jotain jollekin lahjaksi niin sitä ei koskaan saa valmiiksi niin hyvissä ajoin että saisi myös kuvattua hyvässä valossa ja ihan suunnitellusti?! Toinen vaihtoehto on se että työ on niin kauan valmiina etteihän sen kuvaamisessa ole vielä kiirettä. Luulen etten minä ainakaan opi ihan lähiaikoina... Pahoittelen siis kuvien surkeata laatua.

Suoritin laulussa viime viikolla kurssitutkinnon. Niille jotka eivät ole ollenkaan paneutuneet musiikkiopistomaailmaan selvityksenä siis, että se on kuin koe jossa näytetään mitä osataan. Omani oli konserttimuodossa, joten se oli kuin pieni oma konsertti. Kiitokseksi tutkinnossa esiintyneille leivoin minttukarkkeja ja isossa osassa olleille neuloin myös lahjan.

Pianistini sai villasukat.


(Huomatkaa myös tuolilla oleva murunen...)

Malli: miesten perussukat omasta päästä, 48s
Lanka: 7-veljestä omasta varastosta
Puikot: 3,5 mm resorissa ja 3,75 mm sileällä

Tunsin itseni hieman tiirailijaksi kun tarkastelin pianistin jalkoja vaivihkaa harjoituksissa :) Pianisti on siis mies. Onnistuin kuulemma arvioinnissani, sukat olivat oikean kokoiset. Oma mies kotona toimi kuitenkin hyvänä kokeilukappaleena, niin että sain silmukkaluvun kohdilleen. Jos Novitan sivuilta katsoo heidän silmukkamääriä miesten sukista, niin niistä tulee aivan jättiläismäiset! Olen päättänyt että kirjaan ylös blogiin silmukkamääriä erinäisiin perustöihin niin että muistan jatkossa mikä oli hyvä.

Lauluopettajani sai huivin. Kriteerit olivat se että laulaessa huivi on usein todella hankala, jos se vain putoaa olalta. Ei huivin kontrolloimiseen ole aikaa laulaessa. Täydellinen ratkaisu oli Wisp.



Malli: Cheryl Niamathin Wisp (ravelry)
Lanka: Drops Vivaldi (n. 35 g) sekä Menitasta ostettu kuparinvärinen metallilanka
Puikot: 4 mm
Napit: simpukankuorta, Nappitalosta



Ajatuksena oli että tämä kävisi niin kaulaliinana kuin juhlahuvina, riippuen saajan mieltymyksestä. Tähänkin lanka löytyi omasta varastosta, olen joskus aikoinaan ne ostanut, mutten sitten koskaan tehnytkään suunniteltua huivia. Olisin halunnut kuvata tämän niin että se on jonkun päällä, mutta jos omistaa vain monopodin (yksijalkaisen jalustan) niin järjestelmäkameran asettaminen sen varaan yksikseen on hieman hasardia. Voin kuitenkin syyttää vain itseäni koska huivi valmistui jo aikoja sitten.

4 kommenttia:

Nuttu kirjoitti...

Muakin ihmetyttää se, että Novitan sukkaohjeissa neuvotaan järestään tosi lörppöjen sukkien tekemiseen. Eikö villasukkien kuulu olla tosi napakat, kun ne kuitenkin löpähtävät vähän käytössä? Mun viimeaikaiset lahjasukat on ainakin olleet tuollaista aika niukkaa mallia (miesten sukat 44-48 s seiskaveikkapaksuista lankaa), mutta olen sitä selitellyt vyötteessä: "mukautuvat jalkaan käytössä" :)

villapeikko kirjoitti...

Onnea! :) Ja kiitoslahjat on kauniita!

Anonyymi kirjoitti...

Teillä on aivan hurmaavia tekosia täällä näytillä! Hyvä mieli tulee kun selaa blogia. Lisäksi olette onnistuneet neulomaan istuvia, tyylikkäitä vaatteita. En ole aiemmin kommentoinut, mutta oon seurannut blogianne jo joitakin kuukausia. Hiljainen taustaihailija täällä siis.. Hyvää kevättä ja luomista teille!

Elli ja Aura kirjoitti...

Nuttu: En sitten tiedä onko villasukkien istuvuudessa olemassa kaksi eri kantalajia. En ole ainakaan vielä törmännyt koviin moneen henkilöön jotka pitäisivät niistä jättikokoisista!? Eihän ne edes mahdu saappaisiin ja jos mahtuvat niin menevät makkaralle! Hämmentävät lähinnä nuo Novitan silmukkamäärät.

villapeikko: Kiitos :)

anonyymi: Mukava kuulla että olet viihtynyt ja pitänyt! Toivottavasti teet sitä jatkossakin. Lämmittää mieltä saada tällaisia kommentteja :)
Elli