Myöhästynyt bolero

Häiden alusviikko oli kiireisempi kuin luulin ja siksi bolero myöhästyi. Pidin kuitenkin kiinni lupauksestani ja sain kuin sainkin tämän valmiiksi vielä kesän aikana.



Malli: I do, Jody Pridal, Knitty Spring 2005 (ravlery)
Lanka: Alvitan Silkid, 40 g
Puikot: 4 mm



Hihoja muutin sen verran että en tehnyt leveitä lärpäkehihoja, olisivat häirinneet minua aivan suunnattomasti. Alkuun tein 48 silmukkaa ja aloitin sitten levennykset 6. mallikerran jälkeen. Bolerosta tuli ihan höyhenenkevyt, painoa vain 40 g! Silkid lanka (70 % mohairia ja 30 % silkkiä) on ostettu Tallinnasta ja oli aika ihana tuttavuus; halpaa, hyvälaatuista, kevyttä eikä liian karvaista.



Vaikka tämä bolero onkin aika riepu lämmittää se oikein mukavasti. Syyskuussa olisi yhdet häät, ehkä sen voisi laittaa sinne että tulee ainakin jotain käyttöä. Kuvissa päällä oleva kesämekko on muuten Japanista. Tämä tyttö kävi siellä muttei ehtinyt yhteenkään lankakauppaan (!!) kun kyseessä oli kuoromatka.



Itse ristin boleron uusiksi. "I did" nimi sopii paremmin kun häät menivät jo ;)

Razor Elli

Muistatteko tämän viime kesältä? Jos ette, niin ei se mitään, tuli nimittäin purkutuomio ja sen seurauksena nuudeleita. Lanka on varmaan kihartuvinta, johon olen ikinä törmännyt. Ei siis auttanut muu kuin kastella ja roikottaa.



Uutena tuotoksena syntyi toinen kesätoppi, joka osoittautui paljon paremmaksi kuin ensimmäinen yritys.



Malli: Razor Cami, Katie Marcus (ravelryssä)
Lanka: Drops, Cotton Viscose 180 g
Puikot: 3,5 mm

Tekeminen oli kovin nopeaa ja mukavaa. Lanka luisti kuin mikäkin puikoilla, joskus siis vähän liiankin kovaa. Koko oli juuri sopiva, tein yhden 12 s mallikerran ylimääräistä ja kainalot tein Villilanka blogin erinomaisten ohjeiden mukaan. Kuvausta ennen tuli kuitenkin kiire, en ehtinyt ommella olkaimia kiinni, enkä tietenkään olisi voinut tehdä sitä hyvissä ajoin samalla kun päättelin langanpäät... Hakaneulasysteemi paistaa siis seuraavassa kuvassa.



Valo oli siis loppua (siksi kiire), satoi vähän ja tuuli jo aivan hurjasti.



Pitihän sitä hullutellakin vähän, seuraavassa Elli Maija Poppasena :)

Kesätoppi

Alunperin suunnittelin tästä langasta topin jollekin ihan muulle, mutta minulle siitä toppi kuitenkin tuli ja hieno sellainen :)



Malli: #13 Leaf tank, VK spring/summer 2008 (ravelryssä)
Lanka: Novita Bambu, 150g
Puikot: 3,5 mm

Lankaa jäi kolmannesta kerästä kyllä yli, mutta punnittuna toppi painoi tasan 150 g. Eli ilmeisesti yhdessä kerässä on hieman enemmän kuin 50 g.. Muutoksia en ohjeeseen tehnyt, paitsi että nuo kaksi silmukkaa yhteen tuossa pitsikuviossa topin alaosassa tein vahingossa väärinpäin. Mutta ei se mitään. :) Ja pidensinhän minä sitä vähän, sekä itse toppiosaa että noita olkahihna-letti-juttuja. Ohje oli kaikin puolin helppo eikä aikaa kulunut turhan kauan.

Lankana tuo Bambu on uusi tuttavuus ja varmasti tulen tekemään siitä jotain jatkossakin. Tosi kevyt neuloa ja ihana tuo neulepinta!



Hyvä että tämä valmistui näin aikaisin, että ehdin vielä kesällä käyttää, koska jos joku on huomannut täällä ei yleensä olla niin aikaisin liikkeellä. Kröhöm. :D Tosin nyt olen jo suunnittelemassa syksyneuleita, kerrankin ajoissa! Vielä taitaa kuitenkin yksi kesäneule valmistua. Siitä varmaan sitten seuraavalla kerralla.

Taitavat ompelijat

Niinkuin edellisestä postauksesta kävi ilmi täällä on vietetty juhlallisuuksia ja tietenkin piti saada asianmukainen asu. Meidän perheessä muutkin osaavat ommella ja kaikki alla olevassa kuvassa on itse ommellut asunsa. Vasemmalta sisko, minä, sisko ja veljen kihlattu.



Malli: Oma
Kangas: Silkki ja silkkivuori
Muuta: 60 cm:n piilovetoketju, hakanen

Idea tähän mekkooni lähti eräästä kaupassa kokeilemastani mekosta. Päätin sitten törkeästi käyttää CopyPastea :)

Mallin yläosa on jostain vanhasta Modasta. Sitten vain piirsin kaavat pidentämällä toppia ja niinpä siitä muotoutui täydellinen mekko siskon häihin! :) Kaavoja piirtäessä joutui tulevan insinöörin matikantaidot koville, mutta kyllä se siitä sitten. Ja olin niin onnellinen sekä hienosta mekosta että siskon puolesta. :D

Onnellisia kiireitä

Täälläpäin on ollut kovaa kiirettä. Ensin ei niin mukavia kiireitä (lukuvuoden loppu ja opettajan loputtomat korjauspinot) ja samaan aikaan myös oikein mukavia kiireitä suuren poikkihuilututkinnon parissa. Neuloa en ehtinyt kun käsiäkin piti huilua varten säästellä. Viimeisimpänä oli todella mukavia kiireitä.




Kuva: A. Falck-Immonen

Kaikki suunnitellut asiat eivät edes valmistuneet, mutta päivä oli kuitenkin aivan täydellinen (ja onneksi hieman lämpimämpi kuin se +7 astetta).



Olen kuitenkin luvannut tehdä yllä olevan tekeleen vielä valmiiksi kesän aikana nyt kun on taas aikaa neuloa.

Taaperon taival

Jokin viikko sitten blogimme täytti 1v ja perinteisestihän tässä kohtaa pitäisi järjestää blogiarvonta. Koska kuitenkin arvontoja on ollut viime aikoina niin paljon, päätimme kertoa teille mieluummin ajasta ennen blogia.

Neulominen on aloitettu jo jonkin aikaa sitten. Elli vanhempana sisaruksista aloitti neulomisen joskus 7-vuotiaana. Muistan tarkasti miten istuin meidän vanhalla valkoisella nahkasohvalla valoisaan aikaan (kevät/kesä?) ja opettelin neulomaan. Vieressä ei istunut äiti, vaan isä, koska äiti neuloi aivan liian nopeasti :D Aura joka on 2½ vuotta nuorempi halusi pienenä osata kaiken saman minkä sisko, mutta tuskin Aura aloitti neulomisen ihan 4-vuotiaana kuitenkaan, vaikka varmasti aikaisemmin kuin Elli. Auran opetteluhistoria on sama, eli saadaan kummatkin kiittää isää neulomistaidosta ;)

Elli näperteli kaikkea pientä kauan ja hartaasti, ensimmäinen nukenvillapaita on vielä jossain tallessa, tosin niin hyvin tallessa ettei siitä juuri tähän hätään löytynyt. Ensimmäinen iso villapaidantekele on edelleen kesken (hihat ompelematta...kröhöm), tehty ilman ohjetta ja on varmasti täydellisen epäistuva. Tämän jälkeen on monta aloitettu, vähän purettu ja vielä vähemmän valmistunut.

Pipot ja muut pienet työt väistyivät oikeastaan vasta sinä vuonna kun Elli oli Islannissa vaihdossa (syksyllä 2005). Aikaa oli, ja neuloa hurautin 5 villapaitaa noin 3 kuukauden aikana!! Olin alivuokralaisena yhden vanhan pariskunnan luona ja talon vaimo neuloi. Häneltä sain sitten ohjeen islanniksi ja puikot lainaan. Siitä se sitten alkoi ja loppua ei ole näkyvissä.



Lopapeysa on tällaisten villapaitojen islantilainen nimi. Ja kaikilla oli sellainen. Ellin villapaidat ovat valkoista lukuunottamatta Ístexin Álafoss Lopia, kun taas valkoinen on Létt Lopia. Mallit ovat perinteisiä islantilaisia, paitsi ylhäällä oikealla oleva jonka olen suunnitellut itse. Vain kaksi on Ellin omia, loput annoin joululahjaksi.

Aura aloitti ensimmäisen villapaitansa neulomisen jo ala-asteenloppuvaiheessa, mutta valmistumiseen meni ehkä kolme vuotta. Ja lopulta se sitten purettiin. Ennen tätä tuli neulottua villasukkia, lapasia ja pipoja. Liinoja on myös virkattu äidin vanhasta virkkausvihosta.

Auran neuleinnostus lähti oikeasti käyntiin vasta kotoa muutettua. Ehkä koska kukaan ei enää vahtinut monta keskeneräistä tekelettä oli :)

Tässä Auran neuleita joita on pidetty paljon. Ensimmäinen onnistunut neule, jota on jopa käytetty, valmistui lukioaikoina (2003?) ja silloin se istui hyvin. Olikohan kriteerit matalammat koska ei se nyt tuntunut istuvan... Malli on jostain vanhasta Novitasta (nykyisin Moda) ja lanka Novitan Tahitia.

Seuraavaa neuletta on tullut käytettyä eniten kaikista itsetekemistä. Ainoa harmi on että kietaisupuseroa on paha pitää auki. Valmistusvuosi voisi olla luokkaa 2006 ja taas jokin vanha Novita/Moda, lankana Novita Wool.

Sitten tämä, ollut myös ihan lemppari. Lankana halpaa vyyhtimohairia ja malli Dropsin sivuilta, valmistunut 2007.




Auralle tuli kylmä.

Tänään tulee panostettua enemmän lankoihin, sen oikean ohjeen etsimiseen ja blogien myötä on tullut ostettua aivan liikaa kirjoja ja lehtiä. Lisäksi lankavarastot sen kun paisuu... Jos niitä nyt on näin paljon niin mitä ne ovat 10 vuoden päästä? Iiks. Onneksi lankavarastot jakautuvat nykyään kahteen eri huusholliin ;)

Kaapelibolero

Halusin tehdä jotain ei liian tylsää ja mielellään palmikoita sisältävää. Kaivoin räveltämöä sillä silmällä että käyttäisin jonkun kotona lojuvan langan samalla pois varastosta. Tulos on seuraavanlainen:



Malli: Norah Gaughanin Cabled Bolero, VK talvi 06/07 (ravelry-linkki)
Lanka: Jaeger Extra Fine Merino Aran, 300 g
Puikot: 4,5 mm
Napit: Virosta, jostain ostarin yläkerran pikkukaupasta



Tulos on aika erilainen kun alkuperäinen. Halusin bolerosta hieman istuvamman ja löysin mahtavan ohjeen virolaisesta blogista siitä miten sitä oli siihen suuntaan onnistuneesti muokattu. Eli viisikulmaisia paloja on yksi VKn ohjetta vähemmän ja eteen on neulottu kaksi 2/5 osa palaa (virolaisessa blogissa on piirroskuva tästä). Hihat tein kuitenkin lyhyiksi ja kauluksen kapeammaksi ja lyhyemmäksi. VKn ohjeessa sanotaan että kauluksesta neulotaan yläreunan pituinen, mutta siitä tuli ihan lörppö. Purin ompeluksen ja neuloin kauluksen uudestaan, lörppö se on vieläkin, mutta kun kappaleet muutenkin menivät päällekkäin niin kaulus pysyy sitten mukana.



Aluksi neuleesta ei tullut yhtään sitä mitä toivoin. Nappien sijoituksessa oli ongelmia ja neuleen alle näkyi selästä kun reuna oli liian löysä. No, napit sain lopulta sijoiteltua ja taakse alareunaan neuloin kapeamman kauluskappaleen. Huokaisin helpotuksesta kun neule istui nyt myös takaa. Ja sen jälkeen olen ollut tyytyväinen. Sopii hyvin keväälle kun neule ei ole liian lämmin. Ja työkaveri meinasi varastaa neuleeni, melkein jo lupasin että voisin tehdä hänellekin samanlaisen.



Lankaa jäi lopulta vain kaksi metriä (!!), eli täydellisesti mitoitettu langankulutus.