Taaperon taival

Jokin viikko sitten blogimme täytti 1v ja perinteisestihän tässä kohtaa pitäisi järjestää blogiarvonta. Koska kuitenkin arvontoja on ollut viime aikoina niin paljon, päätimme kertoa teille mieluummin ajasta ennen blogia.

Neulominen on aloitettu jo jonkin aikaa sitten. Elli vanhempana sisaruksista aloitti neulomisen joskus 7-vuotiaana. Muistan tarkasti miten istuin meidän vanhalla valkoisella nahkasohvalla valoisaan aikaan (kevät/kesä?) ja opettelin neulomaan. Vieressä ei istunut äiti, vaan isä, koska äiti neuloi aivan liian nopeasti :D Aura joka on 2½ vuotta nuorempi halusi pienenä osata kaiken saman minkä sisko, mutta tuskin Aura aloitti neulomisen ihan 4-vuotiaana kuitenkaan, vaikka varmasti aikaisemmin kuin Elli. Auran opetteluhistoria on sama, eli saadaan kummatkin kiittää isää neulomistaidosta ;)

Elli näperteli kaikkea pientä kauan ja hartaasti, ensimmäinen nukenvillapaita on vielä jossain tallessa, tosin niin hyvin tallessa ettei siitä juuri tähän hätään löytynyt. Ensimmäinen iso villapaidantekele on edelleen kesken (hihat ompelematta...kröhöm), tehty ilman ohjetta ja on varmasti täydellisen epäistuva. Tämän jälkeen on monta aloitettu, vähän purettu ja vielä vähemmän valmistunut.

Pipot ja muut pienet työt väistyivät oikeastaan vasta sinä vuonna kun Elli oli Islannissa vaihdossa (syksyllä 2005). Aikaa oli, ja neuloa hurautin 5 villapaitaa noin 3 kuukauden aikana!! Olin alivuokralaisena yhden vanhan pariskunnan luona ja talon vaimo neuloi. Häneltä sain sitten ohjeen islanniksi ja puikot lainaan. Siitä se sitten alkoi ja loppua ei ole näkyvissä.



Lopapeysa on tällaisten villapaitojen islantilainen nimi. Ja kaikilla oli sellainen. Ellin villapaidat ovat valkoista lukuunottamatta Ístexin Álafoss Lopia, kun taas valkoinen on Létt Lopia. Mallit ovat perinteisiä islantilaisia, paitsi ylhäällä oikealla oleva jonka olen suunnitellut itse. Vain kaksi on Ellin omia, loput annoin joululahjaksi.

Aura aloitti ensimmäisen villapaitansa neulomisen jo ala-asteenloppuvaiheessa, mutta valmistumiseen meni ehkä kolme vuotta. Ja lopulta se sitten purettiin. Ennen tätä tuli neulottua villasukkia, lapasia ja pipoja. Liinoja on myös virkattu äidin vanhasta virkkausvihosta.

Auran neuleinnostus lähti oikeasti käyntiin vasta kotoa muutettua. Ehkä koska kukaan ei enää vahtinut monta keskeneräistä tekelettä oli :)

Tässä Auran neuleita joita on pidetty paljon. Ensimmäinen onnistunut neule, jota on jopa käytetty, valmistui lukioaikoina (2003?) ja silloin se istui hyvin. Olikohan kriteerit matalammat koska ei se nyt tuntunut istuvan... Malli on jostain vanhasta Novitasta (nykyisin Moda) ja lanka Novitan Tahitia.

Seuraavaa neuletta on tullut käytettyä eniten kaikista itsetekemistä. Ainoa harmi on että kietaisupuseroa on paha pitää auki. Valmistusvuosi voisi olla luokkaa 2006 ja taas jokin vanha Novita/Moda, lankana Novita Wool.

Sitten tämä, ollut myös ihan lemppari. Lankana halpaa vyyhtimohairia ja malli Dropsin sivuilta, valmistunut 2007.




Auralle tuli kylmä.

Tänään tulee panostettua enemmän lankoihin, sen oikean ohjeen etsimiseen ja blogien myötä on tullut ostettua aivan liikaa kirjoja ja lehtiä. Lisäksi lankavarastot sen kun paisuu... Jos niitä nyt on näin paljon niin mitä ne ovat 10 vuoden päästä? Iiks. Onneksi lankavarastot jakautuvat nykyään kahteen eri huusholliin ;)